Kirjoitan tätä perjantaina vaikka huomenna vasta on Santerin syntymäpäivä. Yritän säästää itseäni; jos jättäisin tämän tekemisen huomiselle niin en saisi nukuttua yöllä laisinkaan pähkäillessäni tämän tekemistä.
Luonto heräilee taas talven jälkeen ja pihassa olevat krookukset kukkivat aivan kuten ne tapasivat kukkia aina juuri Santerin syntymäpäivänä. Tavallaan odottelin niiden ilmestymistä mutta kuitenkin niiden kukkiminen tuntuu ikävältä kun Santeri ei ole näkemässä niitä...
Whatsappailin ystävämme Tuulan kanssa keskiviikkona ja hän palautti mieleeni tapahtumia päivämäärältä 20.4.1994.
Olin käynyt ultraäänessä tuona päivänä ja saanut kuulla että kohdussani oli kasvamassa "harvinaisen kauniskasvoinen poikavauva".
Tuula tuli illemmalla meille ja mietiskelimme yhdessä poikavauvalle sopivaa nimeä.
Meillä oli silloin neitokakadu nimeltä Kukuti ja se hoki koko ajan "Kukuti, Kukuti, terve Kukuti" kun me mietiskelimme erilaisia pojan nimiä. Pitihän nimeen saada ympättyä vähän "perintönimiäkin", mikään sattumalta mieleen juolahtanut nimi ei siis kelvannut esikoiselle nimeksi.
Ei tullut Santerista sitten kuitenkaan Kukutia vaikka lintu pontevasti yrittikin saada nimiehdotustaan hyväksytyksi. Olisihan se varmaan herättänyt aika paljon hämmennystä jos poika olisi saanut nimekseen Kukuti Ville-Eevert Matias...
Santerin pikkuveli, Niklas, kyseli tässä jokin aika sitten eikö Santerinkin syntymäpäivänä pitäisi syödä täytekakkua. Miksipä ei, meillä sitten oli jo eilen täytekakku Santerin syntymäpäivän johdosta.
Tänään Lotta, Santerin pikkusisko, harmitteli lounaalla täytekakkua jälkiruoaksi syödessään "ikävää ettei Santeri saanut maistaa tätä kakkua, tää on tosi hyvää". Niinpä, olisipa Santeri nyt täällä herkuttelemassa kanssamme...
Vien yöllä kynttilälyhdyn pihatien päähän ja kynttilä saa palaa siinä sunnuntaiaamuun saakka.
Santerihan syntyi lauantaina aamuyöllä joten toki kynttilän kuuluu olla palamassa jo lauantaina aamuyöstä lähtien.
Tuossa videokuvapläjäyksessä on kuvia noista pihamme krookuksista ja muutamista muista kevätkukkasista, musiikkina on palasia Zara Larsson:in kappaleesta "Never Forget You".
Tyhmää että itkuisilla silmillä ei näe kunnolla enkä voi editoida videota tuon paremmin. Tämän blogin videotila on todella pieni ja editointi on välttämätön pikku paha. On siis aivan täysin tiedossani että videolla musiikki on epämääräisesti pätkittyä mutta tälle ei nyt vaan voi mitään.
Toki tiedän myös että tämä on ns. rakkauslaulu mutta minähän rakastin omaa poikaani ja rakastan häntä edelleen...ikävä on hirmuinen, ikuisesti....
t. Santerin äiti
