Eilen se sitten tapahtui; Santerin isä sai kuin saikin aikaiseksi siirtää Santerin tietokoneen pois täältä toimistosta. Onnettomuudesta oli kulunut 4 vuotta, 3 kuukautta ja viisi päivää. Tietokoneen poistamista on suunniteltu kyllä jo pitkään mutta itse toteuttaminen on aina vaan jäänyt tekemättä.
Tuntui kovin oudolta nähdä tuo Santerin työpöytä tyhjänä kun tulin tänne. Pekka, Santerin isä, kertoi että koneen pois kantaminen oli ollut hyvin raskas tehtävä hänelle. Ei se kone ollut raskas vaan ajatus sen poisviennistä teki urakasta ikävän.
Onneksi olimme reippaita silloin Onnettomuuden jälkeen ja otimme Santerin huoneen omaksi makuuhuoneeksemme; jos sitä ei olisi heti tehty niin nyt se olisi varmaan jo täysin mahdoton tehtävä.
Santeri itse aikoinaan totesi ettei hän käsitä lainkaan miksi jotkut jättävät menehtyneen omaisensa huoneen ja tavarat paikoilleen kun eihän se poismennyt takaisin tule vaikka kuinka olisi asiat ennallaan.
Silti tuo tietokonepöytä on nyt jotenkin järkyttävä näky tullessani toimistoon, aivan kuin olisimme poistaneet "mahdollisuuden" saada Santeri takaisin koneensa äärelle vaikka tokikin tiedämme ettei häntä siihen konettaan naputtamaan enää saada oli siinä sitten kone paikallaan tai ei.
Ehkä minun on vaihdettava toimisto toiseen huoneeseen saadakseni tavallaan etäisyyttä tyhjää tietokonepöytää kohtaan. Oikeastaan voisikin olla hyvä siirtää toimisto tuonne pihan puolelle sillä nyt Niklas tahtoisi useinkin jäädä ulos yksinään ja minähän en kolmevuotiasta sinne yksinään jätä. En vaikka pihamme onkin täysin turvallinen.
Jos toimisto olisi pihan puolella niin Niklas saisi vapautta olla "isona poikana" yksin ulkona mutta samalla minä voisin seurata olemistaan ikkunan läpi ja Niklas voisi uskoa että olen koneella tai teen paperitöitä...
Meillä siis taidetaan vaihtaa vuotta vaihtamalla huonetta. Tai ainakin aloittamalla huoneen siirtoa, täytyyhän tuo trimmihuone ensin tyhjentää siellä olevista tavaroista ja laittaa sinne uusi laminaatti ja sitten on vielä roijattava toimiston tavarat sinne ja...voi hyvänen aika, tämähän onkin melkoinen urakka eikä valmistu aivan pikaisesti. No, onpahan jotain ns. järjellistä tekemistä vähäksi aikaa. Ja nyt kun suunnitelma on julkistettu niin se on myös toteutettava.
Erittäin hyvää Uutta Vuotta, tuokoon tuleva vuosi tullessaan vain hyviä elämänmuutoksia jokaiselle lukijalle !
Seija-äiti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti