Tuntuu että tämä blogi paisuu kuin pullataikina mutta sille ei nyt vaan voi mitään.
Tein tänne tälläisen osion johon kirjoitan mieleen juolahtavia
juttuja ajalta jonka saimme olla Santerin vanhempina. Näin kenenkään
joka on blogin jo lukenut, ei tarvitse käydä koko blogia lukemassa aina
uusien tiedonmurusten toivossa vaan voi käydä napsimassa ne täältä
tietoonsa. En siis käy kirjoittamassa blogiin enää mitään tämän
14.1.2010 jälkeen (no niinhän sä luulet...eikun ihan oikeasti yritän
antaa sen olla rauhassa) vaan lisään tänne aina uusia kirjoittamatta
jääneitä juttuja. Tänne voisi oikeastaan käydä porukka laittamassa
kommenttejakin jos mieleen tulee jokin "santerimainen juttu" jota ei ole
toisille vielä julkistettu.
Alakoulu-ajalta (4-6 luokka siis):
Tajusin juuri että eiväthän kaikki tätä lukevat todellakaan tiedä miksi
Jouni-opettaja on niin arvostettu ja pidetty opettaja ja niinpä tuo
keväällä 2007 esitetty runokin jää varmaan vähän avautumatta.
Selitystä siis:
Ensinnäkin Jounilla (itseasiassa myös vaimollaan Sinikalla, kumpi on
opettanut tavan toiselle, sitä en tiedä....) oli ihana tapa huomauttaa
oppilaalle kaikkien kuullen kun oppilas teki jotain todella hyvin. Se,
että lapsi saa kehua ja kiitosta osaamisestaan on omiaan nostamaan
lapsen itsetuntoa. Näin kukaan ei koe olevansa kaikessa muita huonompi
kun jokaisen vahva puoli tuodaan esille ihan julkisesti.
Samalla lapset oppivat että jokainen on jossain todella hyvä ja
niinpä kenelläkään ei ole tarvetta kiusata toista sellaisesta mitä
toinen ei kunnolla osaa, hänhän osaa sitten jotain muuta paremmin kuin
toiset.
Tuo "isä konsanaan" tuli runoomme tämän tapahtuman johdosta:
yhtenä päivänä alakoulun aikana Santeri tuli kotiin verryttelyhousut
jalassa. Ihmettelin että "eikös sulla ollu aamulla farkut, missäs ne on
nyt?" Santeri kertoi liukastuneensa ja kaatuneensa kuralätäkköön ja
koska kerran oli liikuntatunnin takia verkkarit mukana niin vaihtoi ne
sitten jalkaansa. Tuumasin että hyvä kun hoksasit mutta missäs ne farkut
nyt sitten on ? Santeri sanoi rauhallisesti "no ne on tietty mun
repussa".
Tässä vaiheessa mielikuvitukseni alkoi laukata, näin mielessäni
kuravettä valuvat farkut kirjojen seassa mytyssä ja ennätin jo
miettimään kuinka ihmeessä saan niistä kirjoista enää
lukukelpoisia...avasin repun ja löysin täysin puhtaat ja kuivat farkut,
kirjatkin olivat siistit. Olin tietty ihan ihmeissäni, "mitä kummaa,
näähän on kuivat ja puhtaat ?" Santeri sanoi että "tottakai ne on
puhtaat kun Jouni pesi ne. "
Siis mitä ?! Sitten Santeri kertoi että aina jos jollakulla
sotkeentuu koulussa vaatteet niin Jouni kysyy että onko vaihtovaatteita
mukana ja jos on, niin sitten hän pyytää vaihtamaan ne toiset vaatteet
päälle ja vie likaantuneet vaatteet pesukoneeseen ja tuo ne sitten
puhtaina takaisin. Oikeasti ! Minähän otin ja soitin koululle antaakseni
myönteistä palautetta ja sain kuulla että "koska koululla kerran on
pesukone niin tottakai lasten vaatteet pestään jos ne koulussa
likaantuu".
Sen minä vaan sanon että kun tuollaiseen kouluun on kerran lapsensa saanut niin ei ole ihme jos vähempi ei enää kelpaa ; )
lisätty 28.1.2010:
Ihan tarkkoja vuosilukuja en muista, jokatapauksessa asuimme jo
täällä Leivonmäellä. Santeri tarkkaili aina liikennettä ja kyseli
liikennemerkkien merkitystä ja nimiä ja niitä sitten hänelle tietenkin
kerrottiinja hän sitten kertoili merkkien nimistä ja tarkoituksista aina
autoillessamme, varmisteli että osaa ne. Yhden liikennemerkin kanssa
oli vaan sellainen tilanne että Santeri väitti koko ajan meidän olevan
väärässä kun käytimme siitä merkistä ihan väärää
nimeä.
Vasta yläkouluun siirtyessään Santeri alkoi käyttämään perheen
ulkopuolisten paikallaollessa"Hattivatti-vaara"-liikennemerkistä sen
virallista nimeä eli Hattivatti-vaarasta tuli vasta silloin
Taajama-alue-merkki. Kyllä me senkin jälkeen käytimme tuota ihanaa
Hattivatti-vaara- nimitystä kun keskenämme puhuimme paikoista, tyyliin
"he asuvat Rutalahdessa vähän sen Hattivatti-vaara- merkin jälkeen
samalla puolella tietä kuin se merkki on".
Heti lukemaan opittuaan Santeri hämmästeli ettei voi olla lukematta
liikennemerkkejäkään. Kerran kävi sitten niin että laitoin autoa
parkkiin Harjun kupeeseen, sinne ylös nupulakiviselle parkkipaikalle.
Lippuautomaatin vieressä oli iso pakettiauto parkissa ja se peitti
osittain sen kyltin joten Santeri näki vain osan kyltistä ja ihmetteli
minulle sitten ihan vakavissaan "miks tossa lukee tomaatti, mikä ihmeen
tomaatti kun eikös sen pitäis olla automaatti". Juu, olihan se toki
lippuautomaatti ja lähempi tutkimus paljasti kyltin olevan ihan oikein
kirjoitetun. Tuon jälkeen meillä sitten sanottiin kotona aina
automaatteja tomaateiksi ja se oli virnistelyä aiheuttava kun tuo muisto
tuli aina mieliimme.
Joskus jokainen kuulee asioita ihan hassusti...Santeri oli jotain
viisi tai kuusivuotias kun hän alkoi keittiössä ollessamme tivaamaan
"miks ihmeessä oot alkanu sanomaan mikroaaltouuni kun sehän on
mikroAUTOuuni, itte oot sitä aina niin sanonu". Ei meinannut millään
uskoa että olen ihan varmasti aina sanonut nimenomaan mikroaaltouuni,
hän kun oli aina kuullut sen aalto-sanan auto-sanaksi.
Sitten häntä itseäänkin alkoi naurattamaan ja hän totesi "mää oonki
miettiny että miks kummassa se on muka mikroauto kun eihän se ees liiku
mihinkään".
28.1.2010:vuodelle 2000, elokuuhun, laitoin Santerin
polkupyöräkortista juttua ja kuvan myös. Löysin kortin, jonka luulin jo
aikoja sitten päätyneen roskien mukana pois kodista, vasta tänään
käydessäni läpi Santerin laatikoita.
29.1.2010:Esikoulun aloituksesta kertovaan kohtaan laitoin sinä päivänä otetun kuvan ja pari sanaakin kirjoitin. Vuosi on siis 2000.
Päätinkin tehdä nyt niin, että kerron täällä mihin kohtaan olen
laittanut "päivitystä". Muuten tästä sivusta tulee yhtä pitkä ja kattava
kuin itse blogista.
5.2.2010: Kävin lisäämässä parit kuvat. Vuodelle 1998 tuli
4.5. ja 16.5. päiviin kuvat. Vuoden 1999 uimakoulun viimeiselle päivälle
tuli uintikuva, siis
22.6.
Löysin tuolta yhdestä omasta jemmastani kuvan jonka on ottanut
Tukholman Grönalundin automaatti eli kuva on Fritt Fall-laitteesta juuri
ennen kuin se pudottaa tuon vaunun kohti maata. Päivämäärä on siis
16.6.2007
Ihan totta hei...jos sinulla on kuva tai videopätkä tai vaikka
vaan Santerin puhetta jossain niin laita ihmeessä se minulle tulemaan !
Olisi kiva saada lisää materiaalia tänne sivuille. Itseasiassa
videopätkä Santerista tekemässä ihan mitä vaan olisi muutenkin nyt kovin
tarpeellinen, ota yhteyttä minuun jos sinulla on jotain niin kerron
miksi videota tarvitaan nyt ihan tässä helmikuun aikana.
8.2. Lisäsin kaksi kuvaa syyskuulle 2007. Jos kuvan / kuvien
ottaja haluaa ettei niitä julkisteta pyydän ilmoittamaan minulle jotta
tiedän poistaa ne. Jos taas kuvaaja(t) sallivat julkaisun niin olisi
kiva saada nimitiedotkin tuonne sivulle joten eikun viestiä vaan
tulemaan.
9.2. Kävin suurentamassa 2007 kesällä Tukholman Gröna
Lund-huvipuistossa otettua kuvaa koska huomasin että eihän sen kanssamme
samassa vaunussa olevan tuntemattoman hepun paidan teksti näykkään
pienemmässä kuvassa.
10.2. Lisäsin vuoden 2000 kesälomareissukohtaan pari kuvaa.
11.2. Parit "lennähtelevät lausahdukset" päivitetty kohdalleen.
13.2. Korjasin vuoden 2008 yhden kuvan tiedot. Kuva on nyt kohdallaan 29.5.2008 eikä syksyssä johon se oli vahingossa laitettu.
23.4.2010: Piti olla Santerin 16 vuotissynttärit...en saanutkaan
järjestää yllätysjuhlia...räpelsin sitten kuitenkin runon. Itkin ja
räpelsin joten ymmärtänet ettei runo ole mikään taidepläjäys.
9.5.2010 Äitienpäivä...ihan hirveä tänä vuonna...
23.9.2010 Vuosi surua takana... löytyy jostain tuolta sivupalkista, nyt en jaksa kaivaa sille merkinnälle mitään oikopolkua.
28.9.2010: Mikä ihme mättää...sekalaista muistelua sivulta on
poistettu se Simply Red:in video; Thank you. Eikä tuonne Vuosi surua
takana-sivulle saa haluamaani Jenni Vartiainen: Missä muruseni on-
biisiä. Keljuttaa ja pahasti kun en saa tätä nyt pelittämään kuten
tahtoisin. Kai tässä olisi jotain keinoja käytettävissä kun vaan
ennättäisin paneutumaan asiaan ja tutkimaan vaihtoehtoja. Sitä
oivallustani odotellessa toivon että viitsit ihan itse googlettaa nuo
biisit noiden sivujen aikana jotta pysyt kärryillä mitä tuntemuksia
yritän sinulle jakaa.
(Paitsi että katsopa päivitystä 21.1.2012...siirrettyäni blogin tänne niin jopa vain voikin musiikkia olla mukana kuten halusin.)
23.12.2011 Sain pari päivää sitten kasvattini emännältä kuvan
jonka hän oli ottanut Santerista (ja Pekasta) kun kävi hakemassa
pentunsa kotiinsa.
Tuo kuva oli niin ihana, niin aito ja rehellinen että minun oli pakko
julkistaa se. Rustasin sitten kuvan seuraksi runon vaikkei runoratsulla
ole ollenkaan menohaluja. Mutta tuolla blogissa se jossain on, kuva ja
runo siis.
21.1.2012 Koko blogi siirtyi entisestä paikastaan tänne. Vaihdoin siis blogia koska halusin saada musiikkivideoitakin näkyville. Pitäisiköhän tämä blogin päivityslistakin tehdä jotenkin käänteiseksi...ääh, olkoon näin !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti