Lennähtelevät lausahdukset ; )

Lennähtelevät lausahdukset ; )

Tam 6. 2010 

Santeri oli erittäin nokkela sanailija ja käytti paljon kaikenlaisia lennähtäviä lausahduksia. Osa niistä tarttui mukaan kavereiden puheista, osa oli sitten Santerin itsensä kehittelemiä.
Keräilen niitä tänne, kerro jos jokin lausahdus on unohtunut niin lisään sekin listaan mukaan.
Osa noista on sellaisia “sisäpiirin juttuja” että ne eivät aukea asiasta mitään tietämättömille ja koska niiden selittäminen on lähestulkoon mahdotonta niin pyydän anteeksi jos et tiedä mitä tai mihin juttuun lausahdus kuuluu.
HUOM ! “ETSINTÄKUULUTUS” ; JOS SINULLA ON JOKIN KÄNNYKÄLLÄ TAI KAMERALLA VIDEOITU NAUHOTE JOSSA KUULUU SANTERIN SELOSTUSTA (KIROSANATKIN HYVÄKSYTÄÄN) NIIN LAITA IHMEESSÄ SE TULEMAAN MINULLE. JOS SAAN SAMALLA LUVAN KUVAAJALTA NIIN YRITÄN EDITOIDA SANTERIN PUHETTA TÄNNE JONNEKKIN, IHMISTEN KUVAT VOIN KADOTTAA ÄÄNITTEESTÄ NIIN ETTEI KETÄÄN TUNNISTETA ! Laita tämä wanted-pyyntö eteenpäin jotta saisin mahdollisimman paljon materiaalia. Kiitos !
“Oleolemoleolenhan minä”

“Varmasti” (tähän liittyy jännä äänenpaino, sellainen joka vihjaa skeptisyyttä olevan mukana roppakaupalla)

“Vaahingossa” (tässä pitäisi olla mukana ihana virnistys, se Santerin virnistys….)

“Varmana en pölliny”.(juu, ei ole kukaan koskaan epäillytkään Santerin mitään pöllineen, tämä on niitä sisäpiirin juttuja tämä ; )  )

“Minä olen paras myymälävaras” (sisäpiirin juttu)

“Haa haa”

“Eläimet ei syö pöydältä”

“Hyyyyiiii, lukiolaisia”

“Itse, itse, minä itse” (kotona viljelty lausahdus )

“Joo joo, ihan kohta” (ja käytännössä tämä tietenkin tarkoitti että joskus sitten mutta ei ainakaan ihan lähituntien aikana ellei erikseen käydä muistuttamassa ja muistutuksesta taas sitten seurasi …)

“elä aina huuvva” (vaikkei edes huudettu tai ääntäkään korotettu)

“ootko tosissas ?” (kotona virnistellen lausuttu, yleensä liittyi johonkin suunnitelmaan jonka suorittamiseen piti varautua hyvissä ajoin)

“Kamalistus !”

“Rasisti!” Jokainen joka syrji ketä tahansa mistä tahansa syystä oli automaattisesti rasisti. Santeri toki tiesi sanan ensimmäisen merkityksen mutta tottahan on että rasismi voi olla muustakin kuin ihonväristä johtuvaa syrjintää tai eriarvoiseen asemaan laittamista.

“Liika” kun pitäisi olla liian. Tämä taas juontaa juurensa yläkouluun yhden opettajan tunneille…opettajalla oli tapana sanoa esim. “täällä on liika kova meteli” ja tämä kieliopillinen virhe oli niin mehukas että tästähän oli otettava kaikki irti ja sanaa oli alettava käyttää ihan jatkuvasti, koko luokan voimin tietenkin.

“äryym” (sisäpiirin juttuja ; ) )

“hmmhmmm, olen ovela poika” (kotona ainakin tähän sitten vielä tuli lisäyksenä “ja ylpeä siitä”, tätä “ja ylpeä siitä” Santeri käytti muissakin yhteyksissä, kuten esim. “olen laiska ja ylpeä siitä” )

“Ihan sama” (kotosalla liittyen aina johonkin kieltoon, esim. jos oli turhanpäiväistä temuamista jostain asiasta niin meillä naksahti tietokonekielto päälle. Siitä toki varotettiin etukäteen sanomalla että seuraavaksi sitten on tietsikkakielto edessä jos ei ala tyyli muuttumaan. Jos Santeria kovasti harmitti meidän puuttumisensa huonoon käytökseensä niin sitten saimme kuulla että tietokonekielto on “ihan sama” vaikka taatusti ei sitä ollutkaan)

“Mitä väliä?” (kovin usein kotosalla kuultu, liittyi yleensä äidin motkotuksiin “et sä voi saada kunnon numeroita kokeista jos et lue yhtään…”)

“Ei oo todellista” (kun jotain meni mönkään syystä tai toisesta, esim. kun tietokone takkuili tai mopoa rassatessa jokin ruuvi,pultti,mutteri ei totellut)

“Kamalistuksen myyrähäkki”. Tätä ei kotosalla ihan tuossa muodossa kuultu, enemmän oli koulussa käytössä. Käyttö samoissa tilanteissa joissa minä sanoisin “kauhistuksen kanahäkki” .

“Eijjj”. Ei-sanasta tuli painokkaampi kun sen perään laittettiin parit j-kirjaimet.

“Ei tod.” Ihan totta, Santeri lyhensi “todellakaan” sanan kotona ihan puheessa. Jos kysyttiin vaikkapa :” opitko koulussa jotain tänään?” niin vastaus oli (yläkouluaikana) hyvin helposti “no en tod. oppinut”.